Hyvää juhannusta!

Olin eilen illalla pitkästä aikaa katsomassa juhannuskokkoa. Lapsuuteni juhannuksiin se ei kuulunut, sillä Rovaniemellä ei kokkoja polteltu. Siellä katsottiin yöttömän yön aurinkoa - silloin kun se sattui näkymään. Usein satoi.

Vasta aikuisena asetuttuani asumaan huomattavasti Rovaniemeä etelämmäksi ovat kokot tulleet tutuiksi. Eivät ne silti vieläkään ole välttämätön osa juhannustani, vaikka mielelläni nuotion äärellä viivyn aina kun siihen on mahdollisuus. Monta juhannusta nytkin kului ilman kokon häivääkään.

Meitä oli aika monta tämän kokon äärellä. Seisoimme ja katselimme tulta. Kuulumisia vaihdettiin tuttujen kanssa ja vähän etäämmille toivoteltiin vain hyvää juhannusta. Eipä siinä muuta ohjelmaa kaivattu. Elämän hyvät hetket ovat usein pienestä kiinni!

Muuntuva patsas

Tässäpä teille taidetta joka pihaan. Tai ehkä ei sittenkään sinne, missä on pieniä lapsia, sillä muuntuva patsas on kuvan esittämässä muodossa hiukan hutera. Mutta isompien käsissä patsas elää ja muuntuu omistajansa mielialojen mukaan. Sen jokainen osa on liikkuva. Siitä voi rakentaa yhden korkean tornin tai useamman matalan tornin. Tarvittaessa se leviää tasaiseksi alustaksi muodostaen mukavan terassin kesäisiin hetkiin.

Muuntuva patsas sopii hyvin myös kuntoilijoille. Kun laattoja ahkeraan pinoaa ja purkaa, niin kyllä siinä hikeä pukkaa. Lihakset vahvistuvat kuin itsestään!

Patsaan saa noutaa pihastani. Pidä kiirettä, sillä tämä on uniikkikappale.

Sammakko ei ilahtunut uudesta terassista

Pihassamme terassin rallien alla on jo monena kesänä asustellut sammakko tai joskus useampikin. Kuvan sammakko oli ymmärrettävästi hieman ärsyyntynyt, kun nostin vanhat puurallit pois ja aloitin pohjan siivoamisen. Aikansa mietittyään sammakko pakeni pation lattian alle. Toivottavasti se nyt viihtyy siellä, sillä minusta on mukava seurata, kun sammakko loikkii metsästysretkillään pihan kukkien muiden kasvien lomassa.

On mukavaa nähdä omien käsien jäljet

Terassin laudoitus alkaa olla aikansa elänyt. Perustus on hieman vinksin vonksin ja niinpä rallit heiluvat askelten alla.

Mitä pitäisi tehdä? Parin vuoden miettimisen jälkeen päätin ryhtyä ajatuksista tekoihin.

Vanhat rallit ja niiden alla olevat betonilaatat otettiin pois.

Haravoin rallien alta paljastuneet roskat kompostiin. Kärräsin terassin pohjalle useita kottikärryllisiä hienoa hiekkaa, jolla tasoitin pohjan vatupassin avulla tasaiseksi. Sade tuli sopivasti ja auttoi maapohjan tiivistämisessä.

Pohjatöiden jälkeen alkoi laatoitus. Luovuimme puuralleista. Tilalle tulivat okran väriset betonilaatat, joiden pintaa elävöittää aalto-kuvio.

Lopuksi vielä hiekkaa, vettä ja lakaisu. Hiekka tiivistää raot. Veden avulla saa hiekan menemään pieniinkin rakoihin.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. 

Seuraava "ikuisuusprojekti" odottaa kuvan oikeassa reunassa. Yhdistetty kukka-, yrtti- ja vihannesmaa pitäisi kunnostaa seuraavaksi. Mutta sitä ennen juon kahvit uudella terassilla.

Jungfruskär

Terveisiä Jungfruskäristä! Tähän aikaan vuodesta paikka on miltei paratiisi - ainakin mitä tulee kukkaloistoon. Erivärisiä kukkia niityt ja lehdot täynnä. Kuvassa näkyy siitä vain pieni aavistus. Haittapuolena vain olivat punkit, jotka piilivät korkeassa heinikossa odottaen sopivaa uhria. Itsestäni löysin kaksi punkkia, jotka pääsivät yllättämään minut kolutessani kamerani kanssa pitkin kukkaniittyjä.

Matkaseuralaiseni löysivät (näkivät tai kuulivat) 71 eri lintulajia. Itse laskin nähneeni kuusi, joista yhden tunnistin ja sekin meni väärin. Muutamasta sain kuvankin, mutta niistä enemmän Lintutornissa jahka ehdin sinne asti. 

Sää oli meille suosiollinen. Aurinkoa ja lämpöä riitti kuin olisimme olleet etelänmatkalla.