Hyvää vappua ja helatorstaita 1.5.2008!

Maljani mä nostan keväälle,

teille kaikille lukijoilleni!

Kevät toi uuden lintublogin!

Kevät kiipeää kohti valoa.

Uusi lintublogi Lintutorni on avattu tänään. Se on minun ja Jaskan yhteinen yritys kerätä kameroihimme tallentuneita lintukuvia muidenkin nähtäväksi. Varsinaista lintuopasta siitä tuskin tulee, mutta kertyypähän sinne kuvia erilaisista linnuista, joita voi sitten käydä siellä selailemassa. 

Kevätpiippo

Jatkanpa vielä kasviaiheella. Mikäpäs on jatkaessa, kun saa kulkea maastossa sellaisen kanssa, joka tuntee niin kasvit kuin linnutkin. Kevätpiippoa en yleensä itse huomaa. Tämänkin kukan ohi kävelin ja palasin takaisin vasta vaimoni pyytäessä minua ottamaan siitä kuvaa. En muistaisi edes nimeä, ellei sitä olisi kerrottu minulle  useampaan kertaan. Vaatimaton kukka, noin 10 cm korkea. Kukkii ensimmäisten joukossa aikaisin keväällä.

Kevätpiippo on hyvin yleinen kasvi metsissä ja hakamailla. Viehätys piilee kukan huomaamisessa. Maailma näyttää niin erilaiselta, kun malttaa kumartua riittävän matalalle.

Hämeenkylmänkukka - nautittavaksi silmillä!

Sinivuokkojen ohella hyvin harvinaiset hämeenkylmänkukat ovat Hämeenlinnan ympäristössä juuri nyt parhaassa loistossaan. Kotiin niitä ei saa viedä muuten kuin kameran muistikortille talletettuna. 

Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu kasvi.

Kotipihaan löytyy puutarhaliikkeistä lännenkylmänkukka.

Kevätkohmelo

Ei ole helppoa kimalaisellakaan. Edessä lyhyt kesä ja vielä lyhyempi elämä. Heti, kun aurinko vähänkin lämmittää, pitäisi kyetä töihin. Kimalaisen olo on kuin ihmisellä pitkien päiväunien jälkeen: liike ja ajatus ei meinaa millään toimia samassa tahdissa. Vaikka krookus on kukkana suhteellisen iso, niin lento meni hiukan ohi. Kiipeämälläkin pääsee, mutta omat vaikeutensa siinäkin.

Jalanjälki kalliossa

Sääksmäen sillan läheltä (tie 130) löysin rantakalliolta tällaisen jäljen. Kokoa voi arvioida alhaalla vasemmalla näkyvän männyn neulasen perusteella. Jäljelle lienee jokin oikeakin selitys, mutta minusta on mukavampi ajatella sen jättäjäksi jokin muinainen otus. Vähän matkan päässä oli toinenkin jälki. Se oli jalanjäljeksi epäselvempi. En ottanut siitä kuvaa, jotta illuusio säilyisi.

Ajatusituja valosta

Siivilöitynyt valo on miellyttävämpää silmälle

kuin raa'an kirkas valo. 

Sama kukka näyttää aivan erilaiselta,

kun valon suunta muuttuu.

Kurjet ovat palanneet

Kurkiaura Janakkalan yllä 12.4.2008

Lintukuvia tosiaan näyttää kertyvän, vaikka en niitä erityisemmin keräile. En voi olla tarttumatta kameraan, kun tällainen näky tulee iltapäiväkävelyllä vastaan. Tähän aikaan vuodesta kurkiauran lento koilliseen on yksi talven väistymisen merkkejä. Kuva nyt ei ole kummoinen, mutta sen sanoma on sitäkin merkittävämpi.

Ehkäpä minun täytyy vakavasti harkita Jaskan ehdotusta yhteisestä lintublogista. Vaikka toisaalta - mahtuuhan noita lintuja tähänkin blogiin.

Leskenlehtiä. Eikö elämä olekin ihanaa!

Parisataa vuotta sitten kansa keräili toimeentulonsa rippeet sieltä täältä, kävi kirkossa ja odotti ikuista elämää.

Nykyisin tutuin katedraalimaisin rakennus on lentoasema, jossa odotellaan, että lento Barcelonaan lähtisi ja päästäisi meidät kaikesta tästä pahasta. Ja että ihana elämä alkaisi - vaikka se kestäisi vain viikon.

Toimittaja Ritva Liisa Snellman, Helsingin Sanomat, Välihuomio 11.4.2008.

Minun ei tarvitse matkustaa Barcelonaan etsimään ihanaa elämää. Tällä hetkellä elän keskellä sitä. Leskenlehdet kukkivat ja kertovat omaa kieltään kevään alkamisesta.

Toimittaja rinnastaa mielenkiintoisesti kirkon ja lentoaseman. Jos näin on, niin siinä tapauksessa kirkko on ehdottomasti ekologisin vaihtoehto. Riittäisikö tämä syyksi käydä kirkossa?

Eteenpäin kohti uutta elämää!

Pääsiäisen kuumeilu jätti jälkeensä väsymyksen. Tänään on vapaapäiväni. Olisin nukkunut ties kuinka kauan ellei sinitiainen olisi tullut koputtamaan makuuhuoneemme ikkunaan. Sitä taisi ärsyttää, että toiset ne vain nukkuu, kun itsellä on täysi kevättohina päällä.

Niinpä nousin ylös ja näin pihalla kaksi talvilomiltaan saapunutta sepelkyyhkyä. Lintulaudan alle tippuneet siemenet näytivät matkalaisille maistuvan.

Peipponenkin näkyy jo saapuneen talvenvietostaan takaisin kotikonnuilleen. Tai mistä minä tiedän, vaikka jatkaisi vielä matkaansa. Tänään kuitenkin vieraili pihallamme. 

Mustasta maasta punkee ylös jotain keltaista ja punaista. Mmmm... Kohta pääsee taas raparperipiirakan makuun.

Uusi elämä näyttää tunkevan esiin kaikkialla, minne silmänsä suuntaa. Talvi on väistynyt. Kevät on tullut. Korvissa kohisee!