12.1.06

Kurkotellaan kuuta

Perimmäiset rajat ovat elämämme rajoja. Ne määrittelevät elämän, joka mahdollistaa olemisemme.

Tällaisten rajojen hakeminen on kuin noutaisi kuuta taivaalta. Niitä kohti voi vain kurkotella. (Ihminen on tosin käynyt kuussa, mutta se on jo toinen juttu.)

Jos kuu olisi mahdollista tuoda alas maan pinnalle lähempää tarkastelua varten, se ei olisi enää kuu, vaan kasa mineraaleja.

Elämän rajaaminen tiukkoihin raameihin on mahdollista, mutta se ei ole enää elämää, vaan jotakin muuta. "Mineraalielämää"?

Jos kuu ohjataan maapallon vetovoiman ulkopuolelle, silloinkaan kuu ei olisi enää kuu. Ei ainakaan maan kuun. Ehkä jonkun muun.

Rajojen poistaminen (=kieltäminen) elämästä olisi yhtä kohtalokasta kuin kuun poistaminen maan vetovoiman piiristä.

1 kommentti: