25.8.06

Aakkosten rajaama juttu

Aamuisin parasta on hiljaisuus, mitä päivän äänet eivät ole vielä rikkoneet.
Bengtskärin majakan yö on minulta vielä kokematta.
Ceciliasta lauloi Paul Simon silloin, kun olin vielä nuori.
David oli paljon muutakin kuin vain Goljatin siloposkinen kukistaja.
Erilaisuus hämmentää. Mutta kuka oikeasti nauttii yllätyksettömästä samanlaisuudesta?
Fariinisokeri antaa ruokiin ja leivonnaisiin makua.
Gula gula on Marie Boine Persenin levy, jonka vinyyliversio kului levysoittimessani miltei loppuun. Myöhemmin hankin sen CD:nä.
Harjoitus tekee mestarin.
Illan sininen hetki menee monelta ohi.
Juustoissa en kaipaa hometta, mutta olen pienessä määrin oppinut sellaisestakin juustosta pitämään.
Kreikkaan lähden aina mielelläni.
Latinotansseista haluaisin oppia salsaa ja cha chaata paremmin.
Mariaa epäillään Jeesuksen rakkaimmaksi opetuslapseksi. Aiheesta suunnitellaan jo tieteellistä opinnäytetyötä.
Nero oli teekkarien viimekeväisen speksin aihe. Kävin katsomassa ja pidin näkemästäni.
Olkapääni on ollut koko viikon kipeä. En tiedä siihen mitään syytä.
Päämäärä on välillä kadoksissa. Siitä ei ole haittaa niin kauan kuin en ole täysin eksyksissä.
Q-teatterissa en ole koskaan käynyt. Tiedän, että se löytyy Helsingistä.
Rakkaudesta on tehty miljoonia lauluja eikä loppua näy.
Sinisen kuvan olen ottanut Madeiralla. Se on osa suurempaa sinistä taulua, jonka on maalannut taiteilija (nimen olen jo unohtanut).
Tartto on kaupunki Virossa. Olen kuullut ja lukenut siitä paljon. En ole vielä itse käynyt.
Urheilu ei jaksa sytyttää ellei kyseessä ole taitoluistelu – erityisesti pariluistelu.
Viihteessä en pidä liiasta makeudesta.
Walt Disney kuului lapsuuteeni. En ole häntä aikuisenakaan karttanut.
X-files –sarjaa katsoin vain toisella silmällä ja silläkin vain vähän. Vika ei ollut ohjelmassa.
Yllättäen olen pääsyt jo näin pitkälle tätä aakkosjuttua.
Zorron merkki on Z. Tämän opin jo pienenä poikana.
Åmol osui viime kesänä matkani varrelle. Tuli heti mieleen Fucking Åmol, vaikka leffa jäikin aikoinaan näkemättä.
Äly hoi älä jätä! Mutta entä, jos se olenkin minä, joka jätän älyn?
Öhöm! Olen ylpeä siitä, että pääsin loppuun. Kiitos vinkistä Rita ja Tui.

5 kommenttia:

  1. Taas aivan erilainen lista kuin muut lukemani. Mukavaa, että muutkin ovat intoutuneet aakkosiin ja kaikki käsittelevät listaavat asioita omalla tavallaan.

    VastaaPoista
  2. Tämä oli niin kiva juttu että heräsi halu tehdä uusi aakkospostaus. Näitähän voi periaatteessa tehdä vaikka joka viikko, ellei kyllästy. Pidin erityisesti sinulla kohdista R, W ja Z. Silloin pieninä sanottiin Tsorro, mutta tiesitkö että Espanjassa Z äännetään kuten th sanassa nothing; Thorro? El Zorro merkitsee kettu, ellet tiennyt. Ja vaikka olisit tiennytkin :)

    VastaaPoista
  3. Olipas hauskasti kirjoitettu. Ihan kuin olisit jutellut, vaikka kyseessä oli aakkoslista.

    Olisiko se sininen teos ollut Yves Kleinin?

    VastaaPoista
  4. Kiitos palautteesta.

    Nyt kun otit Rita puheeksi, niin muistan kuulleeni Zorron tarkoittavan kettua. Muu aiheeseen liittyvä selvityksesi on minulle aivan uutta tietoa.

    Yves Klein kuulostaa tutulta. Luultavasti sininen teos Funchalissa Monten palatsin trooppisessa puutarhassa on hänen tekemänsä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos haasteesta kirjoittaa P-kirjaimella alkavista sanoista. Käyhän katsomassa mitä sain aikaseksi.

    Sininen väri on kaunis, myös. Minulla on liuta tauluja siniseksi maalatuissa kehyksissä. Kreikkalaisia muistoja: valkoista, sinistä ja tiilenpunaisia kattoja.

    VastaaPoista