17.12.08

Maalaismaiseman voimauttava vaikutus


Jouluhumuun sekaantuminen on paljon itsestä kiinni. Minä itsehän olen se, joka valitsen mihin aikani käytän. Postilaatikkoon tulvivat kaupan mainokset voisi aivan hyvin laittaa suoraan jätepaperikeräykseen. Meillä keräyslaatikko on onneksi aivan postilaatikkojen läheisyydessä. Tavaratalojen sijasta voisin suosia lähikauppoja. Lahjoja olen jo pitkään antanut vain niille kaikkein lähimmilleni. Joulukorttien kirjoittaminen on silti aina isohko urakka, mutta minusta on mukava edes kerran vuodessa antaa pieni ajatus ihmisille, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet elämääni kuluneen vuoden tai pitemmänkin ajanjakson aikana.

Petri Petterssonin vanhassa laulussa lauletaan "Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä vain saa asustaa..."

Asun itse melkein maalaismaisemassa tai ainakin sen välittömässä läheisyydessä. Mielestäni pelkkä maisema ei tee ketään onnelliseksi. Kyllä niitä onnettomia löytyy täältäkin. Siitä ei kuitenkaan mihinkään pääse, että maisemalla voi olla vaikutuksensa mieleen. Täytyy vain osata pysähtyä ja katsoa. Niin kuin esimerkiksi vaikka tuota kuvaani. Siinä mieli lepää ja aika pysähtyy. Tosin tuossa pihapiirissä on aika ihan oikeastikin pysähtynyt aikaan, johon se jäi viimeisen asukkaan jäljiltä. Väliäkös siitä. Ulkopuolisen silmiin pihapiiri huokuu rauhaa ja se riittää. 

Näin joulun alla pysähdyn mielelläni portin kohdalla ja unohdan pieneksi hetkeksi kaiken muun. Minulle tuo näkymä on ikkuna toiseen todellisuuteen - sinne missä vallitsee oikeasti joulurauha. Pieni huoleton hetki portin pielessä vie minut ajatuksissani hetkeksi keskelle idylliä, missä arjella ei ole mitään tekoa.

Ihmisen mieli on kummallinen. Sitä voimautuu jo pienestäkin hyvästä hetkestä mielen maisemassa, vaikka mitään ulkonaisesti näkyvää ei tapahtuisikaan.