Seilissä tuoksui savu. Yleensä tällainen maisema masentaa.
Tätä katsellessa kävi kuitenkin toisin.
Kyseessä on maiseman ennalistamistoimi.
Vanhat pellot palautetaan alkuperäiseen asuunsa.
Pelloilta poistetaan puut, jotka sinne istutettiin
Seilin mielisairaalan toiminnan lakkautuksen jälkeen.
Seilistä löytyy silti yhä salaperäisiä metsäpolkuja.
Kalioranta kutsuu luokseen. Täältä voi bongailla
ruotsinlaivoja niiden ollessa matkalla
Turusta Tukholmaan ja takaisin.
Olen aina ihmetellyt mistä löytyvät sellaiset puut,
joiden oksat tiputtavat elokuvan sankarit ratsailta.
Seilin kirkon kupeelta löytyy yksi sellainen.
Näin joskus telkkarista dokumentin Seilin saaresta ja siitä asti olen haaveillut matkasta sinne. Minulla on Suomen saaristo aika lailla kokematta (toistaiseksi).
VastaaPoistaMinulla on kokemusta tuollaisesta puusta, joka tiputtaa ratsastajan selästä. Lapsena ravasin naapurin hevosen kanssa ja juuri sopivalla korkeudella ollut männyn oksa osui otsaani ja lennätti minut hevosen selästä. Sain vielä oikein kunnon aivotärähdyksenkin.
Toivottavasti kulottivat ne penteleen punkit saman tien. Seilissähän niitä suorastaan kuhisee ja tunnen pari tapausta, joilta on mennyt työ ja terveys borrelioosin takia. Kenttäkursseilla on tullut Seilissä käytyä, Turun yliopistossa kun opiskelin (mielisairaalahan on nykyään tutkimuslaitos). Ja entiset potilaat kuulemma kummittelevat vieläkin...
VastaaPoistaPunkkeja emme Seilissä tavanneet. Ehkä kylmä sääkin oli siihen osaltaan syynä. Punkkeja tapasin vasta Ahvenanmalla viimeisenä reissupäivänäni, jolloin huolellisuuteni suojautumisessa pääsi herpaantumaan. Kotona löysin itsestäni kaksi punkkia.
VastaaPoista