Uusi elämä puskee läpi jäätyneen maan.
Joka kevät jaksan tätä ihmetellä.
Kevään korvilla on Suomessakin käynnistelty mainoskampanjaa
"Jumalaa tuskin on olemassa.
Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."
Mainos ei ilmeisesti ole suunnattu minulle. Omassa mielessäni tuo mainoslause kääntyy muotoon:
"Jumala on olemassa.
Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."
Toisaalta ymmärrän hyvin, mistä tuo mainoslause nousee. Kristinuskollakin on oma pimeä puolensa, mitä on käytetty ja käytetään hyväksi. Uskon nimissä rakennetaan muureja, sälytetään taakkoja, puukotetaan selkään ja lukitaan kahleita. Olen minä tähän itsekin törmännyt. Nuoruuden mustavalkoisuudessa siihen jopa uskoin.
Jumalan olemassaoloa voidaan tuskin koskaan todistaa. En itse asiassa ole edes kiinnostunut sellaisista todisteista. Mitä minä niillä tekisin?
Jumala on jotakin,
joka tapahtuu.
Jumala on tie,
jota saan kulkea.
Jumala on mahdollisuus,
uusi ulottuvuus toiseen todellisuuteen.
Kaksi asiaa on minulle tärkeitä:
armo ja siunaus.
Näiden kahden avulla ymmärrän,
että Jumala on.
Voin siis lopettaa murehtimisen
ja nauttia elämästä.
Tärkeintä elämässä on pitää jalat maassa
silloinkin kun mieli tavoittelee taivaita.
Kiitos Kimmo niin kauniista, tärkeistä sanoistasi..
VastaaPoistaMinä haluan lausua sinun laillasi nuo alemmat sanat..."Jumala on olemassa, siksi minun ei tarvitse murehtia ja voin nauttia"!
uskon , elän tuon totuuden itselleni...
Oli ihanaa lukea kirjoitustasi, niin hyvä mieli tuli!Kiitos!
Mä pidin sekä kuvista että tuosta elämänkatsomuksestasi. Mieluummin minäkin ajattelen, että Jumala on olemassa ja pitää minusta huolta.
VastaaPoistaItseani ainakin pysaytti tuo ensimmainen lause... Jumalaa tuskin on olemassa.
VastaaPoistaMieluummin uskon(kin), etta Han on olemassa. murehtiminen tuntuu silloin turhalta. elama myos kauniimmalta.
Hyvaa vkonloppua sinulle :)
Minuakin ärsyttää tuo ensimmäinen lause. Kuulostaa itsekkäiden filosofialta.
VastaaPoistaMutta jälkimmäinenkään ei kolahda minuun, koska Jumala ei poista murheita maailmasta. Jos pahuuteen ja itsekkyyteen auttaisi pelkkä rukoilu, niin elämä olisikin helppoa ja ihanaa. Mutta kun ei auta. Siksi joskus epäilenkin korkeamman voiman tarkoitusperiä. Etenkin lasten ja eläinten kärsimys täällä maan päällä on joskus niin käsittämättömän julmaa, että ainoastaan itsekäs tai sinisilmäinen voisi lakata murehtimasta.
Esim. Madeleinen ja Baby P:n kohtalot tuntuvat niin julmilta, että mietin, onko Jumalan olemassaolosta mitään hyötyä. Joskus taas tuntuu siltä, että joku korkeampi voima on puuttunut peliin, kun joku viaton on pelastunut hirveältä kohtalolta. Ja missä Jumala tai enkelit olivat silloin, kun Josef Fritzlin tytär lapsineen kärsivät kellarissa?
Tämä on ikuisuuskysymys, mutta Jumalan olemassaolo ei todellakaan poista murheita maailmasta. Olen jopa lukenut sellaisesta tulkinnasta (entisiä elämiä tutkinut hypnoterapeutti Michael Newton), että helvetti on maan päällä. Mielenkiintoista, mutta olen yhtä skeptinen spiritualismia kuin uskontojakin kohtaan. Maailmanselitystä on vaikea löytää.
Tulipas pitkä kommentti, mutta tämä asia mietityttää minua.
Miksi Jumalan pitäisi poistaa maailmasta murhe? Me ihmisethän tätä murhetta tänne aiheutamme. Josef Fritzlin kellarin tapahtumat eivät olisi olleet mahdollisia, jos ihmiset olisivat pitäneet silmänsä ja korvansa avoinna. Enemmän kuin enkeleiden poissoloa, minä ihmettelen Josefin vaimon sokeutta. Miksi hän ei käynyt koskaan kellarissa? Miksi vaimo ei ottanut selvää yöllisistä kellarikäynneistä, kellarista kantautuneista rakennusäänistä, yms.?
VastaaPoistaKun rukoilen, että Jumala auttaisi pahuuteen ja itsekkyyteen, niin samalla valmistaudun myös itse tekemään jotain asian eteen.
Minulle skeptisyys on positiivinen ominaisuus. On parempi miettiä ja kyseenalaistaa kuin omaksua sokeasti kaiken eteen tulevan. Maailmanselitys ei ole mikään yhtenäinen paketti. Siksi sitä on vaikea löytää muuten kuin kyselemällä ja etsimällä.
Amen!
VastaaPoistaOlipa hyvin keksitty vaihtaa tuo mainoskampanjan ensimmäinen lause päinvastaiseksi. Minusta sanoma jotenkin loksahti paikoilleen kun luin sen. :)
VastaaPoistaJoskus minulle tuli mieleen, että Jumala oikeastaan on ainoa asia, joka _on_. En osaa selittää.
Nimenomaan sitä minäkin tässä tarkoitin, että juuri ihminen on vastuussa maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja julmuudesta. Ja juuri siksi tuo "lopeta murehtiminen ja nauti elämästä" kuulostaa minusta silmien sulkemiselta, koska jos lähimmäiset eivät auta toisiaan, niin kuka sitten auttaa?
VastaaPoistaSen lisäksi uskon, että rukoilu ja hyvien asioiden ajattelu lisää positiivista energiaa, jolla taatusti on myös konkreettinen vaikutus. Vaikka olen skeptinen, en ole kieltäjä. Ehkä kriittinen olisi parempi sana.
Sahrami. Ei Jumalaavoikaan selittää, vaikka kirkkojen dogmilauseissa sitä yritetäänkin.
VastaaPoistaHelena. Arvostan sinussa juuri tuota sinun tapaasi pitää silmät avoinna. On totta, että tuo esiin nostamasi lause voidaan ymmärtää myös silmien sulkemisena. Valitettavasti. Sanatyöläisenä olen joutunut monta kertaa huomaamaan kuinka vaikeaa on ilmaista ajatuksensa yksiselitteisen tarkasti ilman että se alkaa elää omaa elämäänsä toisenlaisessa merkityksessä kuiin itse alunperin ajattelin.