Sahrami on nimittänyt tämän vuoden henkilökohtaisen ilon teemavuodeksi. Teemaan liittyen iloitsin tänään auringon kultaamista puiden oksista harjupolun varrella.
Aurinko tekee illoistakin toisenlaisia. Ei tulekaan heti pimeää, vaan taivaanranta saa erilaisia punaisen sävyjä juuri ennen sinistä hetkeä, josta Heidirillä on upea kuva.
Tällaiset ilon hetket menevät helposti ohi silmien. Niitä ei huomaa, jos ei malta kulkea hitaasti ja "maistella" maisemaa. Kuvan aurinlaskua varten ei tarvitse edes lähteä minnekään. Riittää, kun katsoo ulos ikkunasta.
On muuten mielenkiintoista miten erilailla eri ihmiset kokevat maiseman. Tänään maisema oli minulle täynnä värejä ja tuulessa huojuvia puita, mutta en huomannut yläpuolellani olevia pyrstötiaisia ilman apua. Ne pitivät melkoista siritystä ruokailunsa lomassa. Mutta sitäkään en osannut kuulla. Mitä muita ilon aiheita mahtaakaan jäädä huomaamatta? Luultavasti monia. Yksin olisin aika kapea-alainen ihminen. (Kuva pyrstötiaista on otettu 1.1.2008. Tänään en ehtinyt vaihtaa kameraani sopivampaa putkea ennen kuin linnut siirtyivät pois näkyvistä.)
Oikein hyvää henkilökohtaisen ilon teemavuotta jokaiselle blogini lukijalle!
Kiitos, lisäilo elämään ei ole koskaan pahitteeksi!
VastaaPoistaKiitos toivotuksestasi ja ilosta otan sen vastaan. Tämän yritän pitää mielessäni pienen hetkisen jokaisena vuoden päivänä. Kaikkea hyvää toivotan myös.
VastaaPoista