5.10.08

Sanomattoman kuvittamista

Kaupungin katu oli kultaa, 
puhdasta kuin läpinäkyvä lasi.
(Ilm. 21:21b)

Johanneksen evankeliumissa kirjoittaja kuvailee näyssä näkemäänsä taivasta. Minä valokuvasin tien, jollaisena näen Johanneksen ilmestyksessä kuvatun tien sieluni silmillä. Tie on kirkas kuin mikä. Selkeäkin se on. Ei tuollaiselta tieltä luusisi eksyvän. Vain yksi vika siinä on: tien kirkkaus estää näkemästä tien varren maisemia. Enpä tiedä kauanko tuollaisella tiellä viihtyisin. Mitähän kirjoittaisin itse, jos näkisin saman näyn kuin Johannes?

2 kommenttia:

  1. Miten kaunis tie! Tuota tietä olisi virkistävää kävellä tai pyöräillä, ajatuksena eteenpäin pääseminen.

    VastaaPoista
  2. Niin. Tie on kaunis, mutta huomaatko mustan maiseman? Mutta jos ajatus on kulkea vain eteenpäin, niin toki siihen tuo tie on omiaan.

    VastaaPoista