Työni puolesta joudun usein seisomaan hautausmaalla avoimen haudan äärellä. Väistämättä se jättää jälkensä. Joka kerta siellä seisoessa saa vahvan mustutuksen elämän ainutlaatuisuudesta. Vain hetken olemme täällä ja sitten kaikki on ohi. Voisinpa elää jokaisen hetken elämässäni tuon hetken arvon mukaisesti. Sillä vain siten jätän jälkeeni jotain sellaista, millä on arvoa niille, jotka tulevat jälkeeni. Kovin vahvasti en voi väittää tässä onnistuneeni. Omat juttunsa sitä näkee usein erilaisena kuin muut. Sen kuitenkin olen jo oivaltanut, että liika totisuus pilaa monta hyvää juttua. Myös oman elämänsä voi sillä varjostaa.Uhkean punaiset, hehkuvan keltaiset ja syvän vihreät puut hautausmaalla muistuttavat elämän väreistä. Surun musta totisuuskin on vain väliaikaista.
Helposti tuo kuoleman läheisyys unohtuu, vaikka itsekin olen sen pari kertaa kohdannut. Pitäisi joka hetki muistaa, että on suuri ihme ja lahja olla elossa - ja vielä terveenä. Tämä teksti muistutti minua taas siitä. Kiitos.
VastaaPoistaItse olen aina pitänyt hautausmaista, siitä rauhasta, vaikka se tässä yhteydessä voikin kuulostaa kornilta. Jo nuorena vietimme ystäväni kanssa aikaa kaupungin hautausmailla ja luimme elämäntarinoita kivistä. Voi kuulostaa oudolta, mutta me viihdyimme siellä, vaikkemme gootteja olleetkaan. :-)
PS. Toivottavasti en ole tuolla laidassa varoittavana esimerkkinä. ;-) Kiitos kuitenkin.
Ole hyvä helena s.! Minäkin tykkäsin jo nuorena käydä hautausmaalla ja lueskella hautakivien tekstejä.
VastaaPoistaOikean reunan seurattavat blogit olen koonnut mielenkiinnon perusteella. Siellä on blogeja, joissa aistin hengenheimolaisuutta itseni kanssa. Osan kirjoittajista tunnen myös realielämässä ja osan olen tavannut vain blogin välityksellä. Olisi kuitenkin tylsää vain vahvistaa omia, itselle jo tuttuja ajatuksia. Siksi olen koonnut sinne myös blogeja, joita seuraan tutustuakseni myös itselle vieraisiin ajatusmalleihin. Sinun blogisi on suurelta osin tätä jälkimmäistä, joskin ainakin ympäristöasioissa taidamme olla melko lailla samoilla linjoilla.
Olin sattumalta hautajaisissa juuri viime lauantaina ja hautausmaalla oli juuri tuollaista, kaunista ja värikästä. Eniten pidän vanhoista hautausmaista, joissa kivetkin kasvavat jo sammalta. Turussa on hieno vanha hautausmaa, mutta on niitä paljon muuallakin.
VastaaPoista